Asokodit 2011-2018
Asumisoikeusmatka alkoi Helsingin Jaalarannasta!
Muutin Asokotien asumisoikeustaloon Helsingin Ruoholahteen v. 2011 ja seuraavana vuotena minut valittiin asukastoimikunnan puheenjohtajaksi. Toimikuntaan valittiin lisäksi Susanne, Tiina, Pekka, Johan ja Arto. Asioiden hoitoa helpotti se, että Pekka ja Susanne olivat asuneet talossa sen valmistumisesta alkaen ja lisäksi Pekka oli toiminut asukasvalvojana, kun taloa vastaanotettiin v. 1996. Tässä porukassa oli helppo ja mukava työskennellä. Yhteinen sävel löytyi aiheesta, kun aiheesta, eikä äänestyksiä tarvittu.
Kalliit remontit!
Jouduimme heti remonttisuman keskelle, sillä ensin huoneistokohtaiset ilmanvaihtokoneet uusittiin ja lisäksi hissit päivitettiin. Ilmastointikoneiden vaihto tuntui oudolta, sillä talo oli vasta 16 vuotta vanha. Näin kuitenkin kävi ja samalla koneiden jälkilämmitys muutettiin vesikiertoisesta sähkövastuksella toimivaan. Sähkön kulutus kasvoi 50 % Ennen remonttia kiinteistösähkö oli 93MWh ja remontin jälkeen 140MWh. Hissitkin päivitettiin miltei samaan aikaan. Kaksi peräkkäistä isoa remonttia ja kallis hintalappu. Tämä remonttisuma sai miettimään sitä, miksi asukkaat eivät ole mukana niiden valmistelussa.
Jaalarannan arki
Jaalaranta v. 2012 oli ankea paikka. Yhteisöllisyyttä ei ollut, talkoita lukuun ottamatta. Jotain piti keksiä. Pekka tyhjensi heti alkuun pajatson ja hankki pihapuuhun tonnin valot. Valot asennuksineen ja sähkötöineen maksoivat todellakin sen verran ja sapiskaa tuli heti isännöitsijältä.
" Miten helvetissä te olette ilman lupaa tommoisen hankinnan tehneet ". Yhteisrintamassa olimme Pekan puolella ja kerroimme, että hankinta vaikuttaa nyt kalliilta, mutta pitkässä juoksussa se osoittautuu järkeväksi ja edulliseksi toimeksi. Valoista tulikin meille sittemmin pakkomielle ja pikkuhiljaa hankimme pihalle valoporot, linnut ja vielä tähdet toiseen puuhun.
Valotaidetta pihalla
Kierrätys kunniaan!
Seuraava hanke oli saada käyttämätön tomutushuone uusiokäyttöön. Se toimi pikemminkin romuvarastona ja sinne oli kertynyt epämääräinen kasa asukkaiden rojua. Aluksi harkitsimme tilan vuokrausta. Laitoimme rappuihin ilmoituksen ja pyysimme ehdotuksia käyttötarkoituksesta ja vuokran suuruudesta. Tila ei liiemmälti herättänyt kiinnostusta. Hetken pohdittuamme päädyimme siihen, että tilasta tehdään kierrätyshuone ja, että Tiina ottaa asian hoitaakseen. Pian Tiina sai kaverikseen naapurista Riitan ja näin lähti kierrätys toimintaan. Asukkaat toivat vaatteita, kirjoja ja muuta tavaraa. Osa hyväkuntoisia pelastettiin jätehuoneesta ja osa jopa talkoiden yhteydessä lavalta. Kaikki hyväkuntoinen kelpasi ja kierrätyksestä tuli osa Jaalarannan arkea. Osa tavaroista myytiin toukokuussa kaupungin virallisena siivouspäivänä. Teimme lisäksi kaupungille kesällä 2017 ehdotuksen talvisiivouspäivästä, jolloin tavaraa myytäisiin sisätiloissa ja esitimme päivämääräksi 11.11.2017. Kaupunki hyväksyi ehdotuksemme ja näin ensimmäinen virallinen talvinen siivouspäivä sai alkuunsa
Näyteikkuna
Pohdimme lisäksi kimpassa, miksei tehtäisi kierrätyksen ikkunasta " kilpailevaa teosta Stockmannin ikkunan kanssa " ja se oli siinä. Tiina loihti upeita asetelmia ja teema vaihtui aina vuodenaikojen mukaan.
Pääsiäinen, vappu ja muut merkittävät olivat nyt hienosti esillä
Kerhon tuunaus
Kun valoshow ja kierrätys oli saatu kuntoon, päätimme stailata kerhohuonetta. Tila sijaitsi naapuriyhtiössä ja meillä oli siihen käyttöoikeus. Vastaavasti naapuriyhtiö sai käyttää talomme jätehuonetta. Kerhohuoneen kalusteet olivat aivan finaalissa, joten uusia piti saada. Varat tähän saimme myymällä kierrätyksestä tavaraa. Vanha kulahtanut kaappi heitettiin pois ja tilalle tuotiin Martelaa, nekin torista tai huutokaupasta. Aluksi vain yksi, mutta hetken päästä niitä oli koko rivi. Pian kaapit olivat myös täynnä astioita ja muuta tarpeellista. Tilaan hankittiin yhdessä naapuriyhtiön kanssa upeat Artek tyyliset tuolit. Käytettynä ja edullisesti, kuten kaikki muutkin kalusteet. Uudistimme myös jääkaapin, taulutelkun, CD soittimen ja iso lattiavalaisin pelastettiin jätelavalta. Lisäksi saimme lahjoituksena ison jatkettavan pöydän ja vanhat siirrettiin apupöydiksi. Kerhohuoneen keittiöremonttikin oli mielessä, mutta kun sekä tekninen, että hallinnollinen isännöitsijä vaihtuivat, niin homma jäi kesken.
Asukasvaikuttaminen alkaa!
Uusittu kerhohuone oli nyt valmis kokouksiin ja juhliin. Ensimmäinen tilaisuus, jonka järjestimme koski tietysti asumisoikeusjärjestelmää otsikolla asumisoikeus ja sen tulevaisuus. Kutsu lähti myös naapuriyhtiöön.
Luennoitsijaksi saimme Eric Hällströmin SASO yhdistyksestä. Suomen asumisoikeusasukkaat Ry perustettiin ajamaan asukkaiden etua kirjavassa asumisoikeus kentässä. Eric valotti kuulijoille järjestelmän nykytilaa ja kertoi kuulumisia uuden lain valmistelusta ja asukkaiden toiveista. Tiedossahan oli, että ihan kaikissa yhtiöissä ei asukkailla ole samanlaisia mahdollisuuksia vaikuttaa omaan asumiseensa, eikä varsinkaan asumisen kustannuksiin. Ilta oli mielenkiintoinen ja tupa aivan täysi.
Toimikunta hajoaa ja myös uudistuu!
Vuodet vierivät ja pikkuhiljaa toimikunnassa tapahtui muutoksia. Ensin Pekka muutti kotikaupunkiinsa Lahteen ja pian tuon jälkeen Johan lähti. Toimikuntaan tuli hetkessä vaikeasti paikattava aukko ja sitä ei helpottanut se, että ryhmä täydentyi yhdestä B rapun asukkaasta, jonka kanssa kemiat eivät alkuunkaan toimineet.
Tupakasta ja tupakansavusta tuli ainoa puheenaihe ja juuri muusta ei päästy keskustelemaan. Uusi jäsen haki vimmatusti tupakointikieltoa yhtiöön muiden ollessa sopimisen kannalla. Tähän riitelyyn kyllästyneenä Arto irtisanoutui toimikunnasta ja vielä lähtiessään siteerasi Mato Valtosta "mulkkujen kanssa ei tehdä päivääkään töitä". Osui ja upposi ja samalla alkoi nykyisen toimikunnan alasajo.
Minä olin laittanut hakemuksia HASO kohteisiin ja v. 2018 syksyllä tärppäsi. Paluu lapsuuden maisemiin ja upeaan HASO asuntoon onnistui ja oli aika luovuttaa Jaalarannan kapula seuraajalle. Halukkuutta muuttuneeseen asukastoimikuntaan ei ollut. Ei vaikka haimme jäseniä ilmoitustauluilla ja vaikka kuinka koitimme maanitella muutamia soveliaita mukaan. Lopulta Laura otti yhteyttä ja keskusteltuamme asukastoimikunnan ja puheenjohtajan tehtävistä hän lupautui ottamaan toimikunnan haltuunsa, jos vain asukaskokous niin päättää ja päättihän se.
Miesvoittoisten vetäjien tilalle saatiin ruoriin viimeinkin nuori nainen, joka osasi ja halusi uudistaa asukastoimikuntaa. Lähtiessäni sovimme, että pidämme yhteyttä ja jaamme tietoa asumisoikeusjärjestelmästä ASO/HASO rintamalla. Tämä lupaus on pitänyt ja syksyllä 2019 vierailin Jaalarannassa ja samalla jaoin kokemuksia kahden eri yhtiön toiminnasta.